Viikonloppuna oli GP-finaalit Laaksolla, ja kyllä oli niin siistiä seurata esteratsastusta taas kentän laidalla! Mä niin rakastan sitä lajia, ei siitä vaan yli pääse. Taisi olla kolmannet Laakson kisat mulle katsomon puolelta tänä kesänä. Meinaan vielä käydä syksyllä katsomassa kisaratoja, ja elää sitä kisafiilistä ratsastajien kautta. Kyllähän se välillä pistää ketuttamaan, kun ironista kyllä olin juuri pari päivää ennen vammautumistani tehnyt diiliä uudesta kisakaverista, muutenkin käynyt ympäri Suomea kokeilemassa hevosia pitkin kesää... Ja uuden kilpakumppanin kanssa oli jo suunnitelmia.
Talveksi vaihdan sitten sisään jääkiekko-katsomon puolelle :D ihan siitä syystä, että mua hirvittää miten pärjään pidempiä aikoja ulkona talvella, kun mulla ei ole ala-rajoissa tuntoa... Se tästä nyt vielä puuttuis, että palelluttaisin jalkani.
Mutta vielä kerran, kyllä on ollut kiva taas pyöriä hevosten parissa, ja syksyksi on suunnitteilla lisää kentän laidalla hengailua! ;) toivon että mun suunnitelmat toteutuu.
Kulunut kuukausi on muuten ollut aika rankka. Se on sisältänyt lääkärikäyntejä ja tutkimuksia, sekä selvittämättömiä oireita. On ollut raskasta, kun oireet vaan jatkuu, eikä mistään saa kunnolla apua. Niin paljon hehkutettu SYV poli, on ollut enemmänkin SYVältä, kuin hyödyllinen potilaalle. Onneksi on ainakin Töölö ja Meilahti! Kirsikkana kakun päällä mulla todettiin yksi murtunut nikama elokuussa. Titaanilevyn ruuvit on vääntyneet seiska-nikamassa, ja aiheuttanut murtuman. Nyt toivotaan luutumista seuraavien 3-4 kk:n aikana. Mikäköhän vielä vois mennä pieleen? No, onneks elämä voittaa, ja on niin monta asiaa josta olen kuitenkin kiitollinen. Asiat voisi olla pahemminkin. Suosta on noustu, ja sinne ei takas vajota.
Talveksi vaihdan sitten sisään jääkiekko-katsomon puolelle :D ihan siitä syystä, että mua hirvittää miten pärjään pidempiä aikoja ulkona talvella, kun mulla ei ole ala-rajoissa tuntoa... Se tästä nyt vielä puuttuis, että palelluttaisin jalkani.
Mutta vielä kerran, kyllä on ollut kiva taas pyöriä hevosten parissa, ja syksyksi on suunnitteilla lisää kentän laidalla hengailua! ;) toivon että mun suunnitelmat toteutuu.
Kulunut kuukausi on muuten ollut aika rankka. Se on sisältänyt lääkärikäyntejä ja tutkimuksia, sekä selvittämättömiä oireita. On ollut raskasta, kun oireet vaan jatkuu, eikä mistään saa kunnolla apua. Niin paljon hehkutettu SYV poli, on ollut enemmänkin SYVältä, kuin hyödyllinen potilaalle. Onneksi on ainakin Töölö ja Meilahti! Kirsikkana kakun päällä mulla todettiin yksi murtunut nikama elokuussa. Titaanilevyn ruuvit on vääntyneet seiska-nikamassa, ja aiheuttanut murtuman. Nyt toivotaan luutumista seuraavien 3-4 kk:n aikana. Mikäköhän vielä vois mennä pieleen? No, onneks elämä voittaa, ja on niin monta asiaa josta olen kuitenkin kiitollinen. Asiat voisi olla pahemminkin. Suosta on noustu, ja sinne ei takas vajota.
No ei morjensta ton nikamahomman kanssa! :/ ei kiva homma yhtään!! Mutta silti oot ollu kentän laidalla! Oot sä vaan sissi! Mut hienoo että oot päässy kattoon kisoja. Kunhan et nyt tosiaan palelluta ittees siellä! Tänään oli ainaki ihan sairaan kylmä ja ihan syksykeli... :/ Toiv. Alkaa kuitenki sulla paranemishommat nyt sen nikaman(kin) kanssa. Nähdään pian ♡♡♡
VastaaPoistaMoi, hiljaiseksi vetää. Mutta nostan sulle hattua! (Ja musiikkimakukin on hyvä ;) ). Kävisitkö vastavierailulla mun blogissa hmwithhm.blogspot.fi? Oon vammaisratsastuksen avustaja. Tsemppiä!
VastaaPoistaMä ajattelen sua usein ja mietin, miten pienestä kaikki on kiinni, yhtä hyvin voisin olla itse vammautunut loppuiäkseni, kun nyt meni vain lonkka rikki, joka sekin jo vaikuttanut elämään paljon. Ihailen hirveästi sun asennetta ja täytyy myöntää, että itse en ole pystynyt samaan, vaan olen vollottanut ja kiukutellut, mikä on täysin tyhmää.
VastaaPoistaToivottavasti sun suunnitelmat työelämästä toteutuu. Hyvää alkavaa syksyä! Terveisin satunnainen lukija
Huomasin että olet päässyt hevosen selkään, ihan mahtavaa! Motivoi varmasti sua paljon nyt kuntoutumaan, kun tietää että lonkka alkaa kestämään. On se kumma miten me hevosihmiset ei luovuteta, vaan hevosten pariin on päästävä heti kun mahdollista! Muhun iski kesän aikana ihan tajuton hevoskuume, jota täytyis nyt alkaa työstämään :)
Poista